IT-rikostutkinta · OSINT
OSINT-tutkimus nimettömien tai pseudonyymeillä esiintyvien toimijoiden osalta
Jos merkittävän tapahtuman taustalla on yksinomaan nimettömiä tai salanimellä toimivia verkkokäyttäjiä, todellisen henkilöllisyyden tunnistaminen on mahdollista vain rajoitetusti ja yksinomaan julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella.
OSINT-tutkimuksissa tämä seikka on erityisen tärkeä, koska julkisesti saatavilla olevan tiedon laajuus, laatu ja luotettavuus voivat vaihdella huomattavasti riippuen tutkimuskysymyksestä, kyseessä olevasta henkilöstä tai organisaatiosta sekä käytetystä alustasta. Yritystutkimusta, infrastruktuurianalyysiä ja yksittäisen sosiaalisen median sisällön todentamista ei saa käsitellä saman kaavan mukaan. Lähde, ajantasaisuus, todennettavuus ja oikeudellinen kehys määrittävät, mitkä tiedot ovat luotettavia ja mikä tutkimusmenetelmä on asianmukainen.
Tällaisissa tapauksissa keskitymme tunnistettavien käyttäytymismallien ja teknisten jälkien dokumentoituun keräämiseen ilman, että lupaamme kiistatonta tunnistamista, mikä ei ole teknisesti mahdollista.
Miksi LanCologne?
LanCologne ei suorita OSINT-tutkimuksia minkään yleisen vakiomallin mukaisesti, vaan lähtökohtana ovat konkreettinen todistuskysymys, käytettävissä olevat julkiset lähteet sekä kunkin tapauksen oikeudellinen kehys. Henkilöstöllämme on vuosikymmenten kokemus tietotekniikasta sekä pitkäaikainen käytännön kokemus IT-rikostutkinnasta. Autamme yrityksiä, asianajajia, yksityishenkilöitä sekä säännöllisesti tuomioistuimia ja viranomaisia digitaalisten tosiseikkojen teknisessä selvittämisessä.
Tutkimus dokumentoidaan periaatteessa ja sen kulku on jäljitettävissä. Löydetyt, julkisesti saatavilla olevat verkkosisällöt arkistoidaan tai tallennetaan kuvakaappauksina mahdollisimman pian, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, jotta niiden todistusarvo säilyy myös silloin, jos alkuperäistä sisältöä muutetaan tai poistetaan myöhemmin.
Toimintatapamme ja käyttämämme työkalut
OSINT-tutkimuksemme ei ala rakenteettomalla verkkohakulla, vaan konkreettisen todistusaineistokysymyksen sijoittamisella osaksi olemassa olevaa tietoteknistä rikosteknistä, oikeudellista tai yrityksen sisäistä tapausta. Vasta sen jälkeen määritetään, mitkä julkisesti saatavilla olevat digitaaliset lähteet voivat olla merkityksellisiä kyseisen kysymyksen kannalta ja missä järjestyksessä ne tarkastellaan.
Seuraavassa vaiheessa määritellään tutkimusstrategia. Tässä yhteydessä erittelemme, voidaanko asiaankuuluvaa tietoa hankkia sosiaalisista verkostoista, julkisista rekistereistä, teknisistä infrastruktuuritiedoista vai yleisesti saatavilla olevasta verkkosisällöstä. Lähteiden valinta perustuu yksinomaan konkreettiseen todistuskysymykseen, ei pelkästään yksittäisten työkalujen saatavuuteen.
Jokainen tutkimusvaihe ja jokainen löydetty digitaalinen lähde dokumentoidaan aikaleimalla ja lähdeviitteellä sekä tallennetaan, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, kuvakaappauksena tai arkistoituna kopiona. Näin jäljitettävyys säilyy myös silloin, kun alkuperäistä verkkosisältöä on sittemmin muutettu tai poistettu.
Kun kyseessä ovat nimettömät tai pseudonymisoidut toimijat, dokumentoimme kohdennetusti useilla alustoilla toistuvasti käytettyjä teknisiä ja sisällöllisiä piirteitä ja ilmoitamme avoimesti, missä tapauksissa yksiselitteistä tunnistamista ei voida suorittaa julkisesti saatavilla olevien lähteiden avulla.
Alaa tuntemattomalle lukijalle yksi seikka on tässä yhteydessä erityisen tärkeä: OSINT-työkalu ei „löydä" totuutta automaattisesti. Se kokoaa ja yhdistelee julkisesti saatavilla olevaa tietoa ohjelmoitujen sääntöjen mukaisesti, jolloin vanhentuneet, virheelliset tai tahallaan harhaanjohtavat verkkosisällöt voivat päätyä tulokseen tunnistamatta. Siksi tarkistamme ratkaisevien havaintojen kohdalla, mistä lähteestä tieto on peräisin ja vahvistaako toinen, riippumaton lähde saman tosiasian.
Käytämme OSINT-tutkimuksissamme vakiintuneita työkaluja, kuten Maltegoa, SpiderFootia ja Shodania, joita täydennetään järjestelmällisellä manuaalisella tiedonhaulla hakukoneiden, sosiaalisten verkostojen ja julkisten rekisterien kautta. OSINT-palvelumme toteutetaan periaatteessa osana olemassa olevia IT-rikostutkintaan, oikeudellisiin tai yrityksen sisäisiin kysymyksiin liittyviä tutkimuksia, eivätkä ne ole itsenäistä henkilöiden etsintää tai yksityisetsivätoimiston kaltaista tutkintatoimintaa. Jos pyyntö ei kuulu tämän puitteiden piiriin, ilmoitamme siitä avoimesti sen sijaan, että suorittaisimme hiljaisesti palvelua, joka ei kuulu palvelutarjontaamme.
Tyypillisiä käyttökohteita
Näin OSINT-tutkimus etenee
Ensinnäkin selvitetään, mihin IT-rikostutkinnalliseen, oikeudelliseen tai yrityksen sisäiseen kontekstiin tutkimus liittyy ja mihin konkreettiseen kysymykseen on tarkoitus vastata. Tämä määrittää jatkotutkimuksen laajuuden ja rajat.
Todistuskysymyksen perusteella määritetään, mitkä julkisesti saatavilla olevat lähteet, kuten sosiaaliset verkostot, rekisterit, tekniseen infrastruktuuriin liittyvät tiedot tai yleinen verkkosisältö, voivat olla merkityksellisiä.
Tutkimus suoritetaan vakiintuneilla työkaluillamme sekä jäsennellyllä manuaalisella tarkastuksella. Jokainen vaihe kirjataan ylös, jotta menettelytapa on jäljitettävissä.
Asiaankuuluvat verkkosisällöt arkistoidaan, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, viipymättä tai tallennetaan aikaleimalla varustettuna kuvakaappauksena, jotta niiden todistusarvo säilyy myös myöhempien muutosten jälkeen.
Löydetyt tiedot analysoidaan järjestelmällisesti ja, sikäli kuin mahdollista, verrataan muihin riippumattomiin lähteisiin yksittäisten lähteiden virheiden välttämiseksi.
Erityisen todistusvoimaisissa tai epätavallisissa havainnoissa tarkistamme lähteen, asiayhteyden ja uskottavuuden manuaalisesti, jotta voimme sulkea pois automaattiset tulkintavirheet tai tarkoituksellisen disinformaation.
Lopuksi emme pelkästään luettele sitä, mitä tutkimuksessa saatiin selville. Selitämme, mihin lähteeseen tulos perustuu, millainen johtopäätös on perusteltu ja mitkä ovat tutkimuksen rajat.
Miksi tämä tutkimusalue on rikosteknologisesti merkityksellinen?
Jos merkittävän tapahtuman taustalla on yksinomaan nimettömiä tai salanimellä toimivia verkkokäyttäjiä, todellisen henkilöllisyyden tunnistaminen on mahdollista vain rajoitetusti ja yksinomaan julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella.
Rikostekninen arvo ei piile pelkästään löydetyn tiedon määrässä, vaan sen alkuperässä ja luotettavuudessa. Yksittäinen sosiaalisen median julkaisu, rekisterimerkintä tai tekniseen infrastruktuuriin liittyvä viite voi ilman asiayhteyttä olla harhaanjohtava. Siksi dokumentoimme, miten tieto on voinut syntyä, mitä vaihtoehtoisia selityksiä on olemassa ja mitkä muut lähteet tukevat havaintoa.
Tällaisissa tapauksissa keskitymme tunnistettavien käyttäytymismallien ja teknisten jälkien dokumentoituun keräämiseen ilman, että lupaamme kiistatonta tunnistamista, mikä ei ole teknisesti mahdollista.
Erityisesti OSINT-tutkimuksissa yritys täydelliseen todentamiseen voi epäonnistua, jos verkkosisältöä on poistettu, muutettu yksityiseksi tai muotoiltu tarkoituksellisesti harhaanjohtavaksi. Todistettavuuden puute, suljetut alustat ja nopeasti muuttuva sisältö tekevät selväksi, miksi ajantasainen dokumentointi ja avoin viestintä olemassa olevista rajoituksista ennen varsinaista arviointia ovat niin tärkeitä. Tässä vaiheessa tehtyjä laiminlyöntejä ei aina voida korjata myöhemmin.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
LanCologne – IT-rikostutkinta OSINT Köln
Tarvitsetteko ammattimaista OSINT-tutkimusta aiheesta „OSINT-tutkimus nimettömien tai pseudonymisoitujen toimijoiden osalta"? LanCologne tukee teitä julkisesti saatavilla olevien digitaalisten lähteiden jäsennellyssä ja dokumentoidussa arvioinnissa osana olemassa olevia IT-rikostutkintaan, oikeudellisiin tai yrityksen sisäisiin kysymyksiin liittyviä tutkimuksia. Tärkeintä ei ole tuottaa mahdollisimman monta osumaa, vaan hankkia teknisesti luotettavaa ja todennettavissa olevaa tietoa.