IT-rikostutkinta · Asianajajat ja rikosasianajajat

Voiko sähköpostiviesti osoittaa teknisesti, että asiakas ei ollut viestin todellinen lähettäjä?

Näkyvä lähettäjän osoite ei välttämättä todista, kuka viestin on tosiasiassa lähettänyt.

Pyydä sitoumukseton tarjous

Miksi tämä kysymys on tärkeä rikosasian puolustuksen kannalta

Erityisesti rikostutkinnassa tekniset seikat voivat vaikuttaa merkittävästi puolustuksen jatkostrategiaan. Ratkaisevaa ei ole löytää mahdollisimman monta oletettavasti suotuisaa osumaa, vaan selvittää varhaisessa vaiheessa, mitkä digitaaliset todisteet ovat luotettavia ja mitkä tutkinnan oletukset perustuvat mahdollisesti liian pitkälle menevään tekniseen tulkintaan.

Tekninen tutkimuslähestymistapa

Tarkastamme otsikot, postilaatikkotiedot, Server- ja asiakastiedot, todennustiedot sekä laite- ja tilitiedot.

Missä todistusraja kulkee

Myöskään teknisesti todennettu tili ei automaattisesti todista, että viestin lähettäjänä on luonnollinen henkilö.

Miksi LanCologne?

LanCologne ei tue rikosasian puolustusta ennalta määrätyn toivotun lopputuloksen avulla, vaan riippumattomalla teknisellä tarkastuksella. Juuri puolustuksen kannalta tämä on ratkaisevaa: luotettavan vastalausunnon on kestettävä myös syyttäjänviraston, toisen asiantuntijan ja tuomioistuimen myöhemmät tarkastukset.

Lähtökohtana on konkreettinen puolustuskysymys. Mitkä tosiseikat lasketaan asiakkaan syyksi? Mitä digitaalisia jälkiä tämä oletus tosiasiassa sisältää? Koskeeko se laitetta, tiliä, istuntoa vai voidaanko se luotettavasti yhdistää tiettyyn luonnolliseen henkilöön? Onko olemassa teknisesti uskottavia vaihtoehtoisia selityksiä? Mitä jälkiä väitetyn tapahtumaketjun perusteella olisi odotettavissa, ja ovatko ne olemassa?

Laillisesti saatavilla olevat tietokannat varmistetaan teknisesti mahdollisimman jäljiteltävällä tavalla, ja niiden työkopiot tarkastetaan. Kriittisiä havaintoja ei oteta huomioon pelkästään automatisoitujen raporttien perusteella. Tarkastelun kohteena ovat alkuperä, muodostumisen logiikka, tietokanta- tai tiedostojärjestelmän konteksti sekä tarvittaessa taustalla olevat raakadata.

Tulos voi olla asiakkaalle suotuisa, epäsuotuisa tai avoin. Tämä tuloksen avoimuus ei ole haitta, vaan edellytys sille, että teknistä tutkimustulosta voidaan myöhemmin käyttää luotettavasti.

Toimintatapamme

Syyllistävät, vapauttavat ja avoimet löydökset

Puolustus ei hyödy suopeudesta laaditusta asiantuntijalausunnosta. Jos tiedot tukevat syytettä, tämä mainitaan yhtä selvästi kuin syytettä lieventävät vastalausunnotkin. Jos useita selityksiä on teknisesti mahdollista tai jos aineisto ei ole riittävä, jäljellä oleva epävarmuus dokumentoidaan nimenomaisesti. Juuri tämä erottelu tekee löydöksestä myöhemmin ammatillisesti luotettavan syyttäjänvirastolle, muille asiantuntijoille ja tuomioistuimelle.

Ymmärrettävää puolustusasianajajalle – teknisesti todennettavissa muille rikosteknisten tutkijoille

Pääosa laaditaan siten, että puolustaja pystyy ymmärtämään sen teknisen merkityksen puolustusstrategiansa kannalta. Erillisessä teknisessä osassa dokumentoidaan uudelleentarkastelun kannalta merkitykselliset tietolähteet, eheystiedot, aikaviitteet, artefaktit ja tutkintavaiheet. Näin johtopäätös on toistettavissa myös toisen tietotekniikan rikosteknologin toimesta.

LanCologne rikosasian puolustuksen riippumattomana teknisenä tukena

Jos rikosasianajaja haluaa, että digitaalinen tosiseikka tutkitaan riippumattomasti jo esitutkinnan aikana, LanCologne tukee häntä suorittamalla läpinäkyvän ja tuloksesta riippumattoman tietoteknisen rikosteknologisen tutkimuksen. Tavoitteena on luoda ammatillisesti luotettava tosiseikkojen perusta – riippumatta siitä, vahvistavatko tutkimustulokset syytöksen, suhteuttavatko ne sitä vai ovatko ne teknisesti ristiriidassa sen kanssa.

Puolustus voi ryhtyä toimiin jo esitutkinnan aikana. Rikosprosessilain (StPO) 137 §:n 1 momentin mukaan syytetty voi käyttää puolustajaa menettelyn kaikissa vaiheissa. Rikosprosessilain (StPO) 136 §:n 1 momentti määrää, että syytetyn kuulustelun yhteydessä on muun muassa ilmoitettava, että yksittäisiä todisteiden hankkimistoimia voidaan pyytää syytetyn syyttömyyden osoittamiseksi.

Tosiseikkojen selvittämisen kannalta rikosprosessilain (StPO) 160 §:n 2 momentti on erityisen tärkeä: syyttäjänviraston on selvitettävä sekä syytettyä rasittavia että syytettyä vapauttavia seikkoja ja huolehdittava sellaisten todisteiden hankkimisesta, joiden menettämistä on syytä pelätä. Rikosprosessilain 163a §:n 2 momentin mukaan todisteet, joiden ottamista syytetty pyytää syyllisyytensä kumoamiseksi, on hankittava, jos ne ovat merkityksellisiä. Rikosprosessilain 166 § koskee sen sijaan nimenomaan syytetyn todistepyyntöjä tuomarin suorittamassa kuulustelussa ja sisältää tiukemmat edellytykset; näitä tilanteita ei pidetä keskenään samanarvoisina.

Puolustajan oikeus tutustua asiakirjoihin ja suorittaa tarkastuksia määräytyy rikosprosessilain (StPO) 147 §:n mukaisesti. Tutkinnan päättymistä edeltävänä aikana 2 momentin nojalla voi olla mahdollista asettaa rajoituksia. Kolmannen kohdan mukaan puolustajalta ei kuitenkaan saa missään menettelyn vaiheessa evätä oikeutta tutustua asiantuntijoiden lausuntoihin. Tämä oikeus kuuluu puolustajalle, ei LanCologne:lle. LanCologne:n suorittama tekninen tarkastus edellyttää siten, että puolustus voi laillisesti toimittaa kyseiset asiakirjat tai tiedot.

Se, että puolustus on yksityisesti palkannut IT-rikostutkijan, ei sinänsä tee tästä henkilöä virallisesti kutsuttua asiantuntijaa rikosprosessilain (StPO) 72 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti. Rikosprosessilain asiantuntijoita koskevia säännöksiä on siten sovellettava vain silloin, kun kyseinen prosessuaalinen asema tosiasiallisesti täyttyy.

Myös ammattisalaisuuden suojaa ja yhteistyötä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa on tarkasteltava erikseen. Rikosprosessilain 53a § sisällyttää siinä mainituin edellytyksin yhteistyöhön osallistuvat henkilöt todistamiskieltäytymisoikeuden piiriin; Rikosprosessilain (StPO) 97 § sisältää tähän liittyvän, mutta konkreettisista edellytyksistä ja poikkeuksista riippuvan suojan takavarikointia vastaan. Rikosprosessilain (StPO) 160a § sisältää suojasäännöksiä, jotka koskevat ammatillisen salassapitovelvollisuuden alaisiin ja yhteistyöhön osallistuviin henkilöihin kohdistuvia tutkintatoimia. Rikoslain (StGB) 203 §:n 3 ja 4 momentin mukaan asianajajat voivat antaa tarvittavat salaisuudet muiden yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden saataville; samalla näille henkilöille on asetettu rangaistuksen uhalla velvoitteet salassapidosta. Tästä ei seuraa yleistä suojaa jokaiselle ulkoisen tietotekniikan rikosteknologin hallussa olevalle tiedostolle; edellytykset on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Jos tutkinnat eivät anna riittävää aihetta syytteen nostamiseen, syyttäjävirasto lopettaa menettelyn rikosprosessilain (StPO) 170 §:n 2 momentin mukaisesti. Tietotekninen rikostekninen löydös ei takaa tällaista päätöstä; se voi ainoastaan tarjota teknisesti luotettavan osan tosiseikkojen perustasta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

LanCologne – Tietotekniikan rikostekninen tutkimus asianajajille ja rikosasianajajille

Onko teillä digitaalinen kysymys? LanCologne auttaa teitä asiallisella ja puolueettomalla IT-rikostutkinnalla.

Ota yhteyttä nyt