Tietotekninen rikostekninen tutkimus · Tutkintaviranomaiset
Wie werden Synchronisationsverzögerungen in einer Ermittlungszeitlinie berücksichtigt?
Cloud- und Appdaten können erst Sekunden, Minuten oder deutlich später auf einem zweiten Gerät erscheinen.
Miksi tämä kysymys on tärkeä tutkintaviranomaisille
Edistyneissä tutkimuskysymyksissä on harvoin kyse pelkästään siitä, onko tiettyä esinettä olemassa. Ratkaisevaa on, onko tekninen tulkinta luotettava, mitä vastahypoteeseja on olemassa ja mitä johtopäätöksiä olemassa olevasta aineistosta ei juuri nyt saa tehdä.
Tekninen tutkimuslähestymistapa
Wir unterscheiden Ereigniszeit, lokale Speicherzeit und Synchronisationszeit und prüfen serverseitige oder gerätebezogene Hinweise.
Missä todistusraja kulkee
Der lokale Speicherzeitpunkt auf einem Zweitgerät ist nicht automatisch der ursprüngliche Handlungszeitpunkt.
Miksi LanCologne?
LanCologne:tä ei käytetä monimutkaisissa rikostutkinnoissa vahvistamaan olemassa olevaa epäilyhypoteesia mahdollisimman tehokkaasti. Sen tehtävänä on tutkia konkreettista teknistä kysymystä riippumattomasti ja arvioida sekä syyllisyyttä tukevia että syyttömyyttä tukevia havaintoja samojen ammatillisten kriteerien perusteella.
Tietokanta dokumentoidaan yksiselitteisesti. Siltä osin kuin se on teknisesti mahdollista, analysointi suoritetaan todennetuista varmuuskopioista tai sopivista työkopioista. Päätöksenteon kannalta merkittävien havaintojen osalta emme luota pelkästään automaattisesti luotuihin raportteihin. Alkuperä, muodostumislogiikka ja järjestelmäkonteksti tarkistetaan; tarvittaessa validointi suoritetaan primaaritietojen perusteella tai toisella asiantuntijatasolla sopivalla menetelmällä.
Erityisesti monimutkaisissa tilanteissa on ratkaisevan tärkeää erottaa toisistaan laitteeseen, tiliin, istuntoon, käyttäjän toimintaan ja luonnolliseen henkilöön liittyvät seikat. Samoin tehdään ero positiivisen havainnon, pelkkän yhteensopivuuden, todisteiden puuttumisen ja teknisen poissulkemisen välillä.
Tulokset dokumentoidaan siten, että tutkijat ja syyttäjät voivat ymmärtää niiden keskeisen sisällön ilman erityisiä rikosteknisiä tietoja. Samalla tekniset perusteet dokumentoidaan toistettavalla tavalla, jotta muut rikostekniset asiantuntijat, puolustus ja tuomioistuin voivat tarkistaa ne myöhemmin.
Tutkintamääräyksestä luotettavaan todistukseen
Syyllistävät, vapauttavat ja avoimet löydökset
Tutkimuksen tulos jätetään avoimeksi. Jos useat luotettavat lähteet tukevat tutkimuksen olettamusta, niiden välinen tekninen yhteys selitetään. Jos on olemassa vastakkaisia havaintoja tai teknisesti pätevä vaihtoehtoinen selitys, ne dokumentoidaan tasavertaisesti. Jos aineisto ei ole riittävä, jäljelle jäävä todistamattomuus mainitaan nimenomaisesti.
Toistettavuus ja myöhempi oikeudellinen tarkastelu
Keskeinen viesti muotoillaan tutkijoille ja syyttäjille ymmärrettävällä tavalla. Samalla tutkimuksen kannalta merkitykselliset tekniset perusteet dokumentoidaan siten, että toinen pätevä tietotekniikan rikostekninen asiantuntija voi jäljittää keskeiset havainnot saman tietopohjan avulla. Tämä helpottaa myöhempiä kyselyjä, uudelleentarkastuksia ja mahdollista oikeudellista todisteiden esittämistä.
LanCologne riippumattomana ulkoisena IT-rikostutkinnan asiantuntijana
Kun rikostutkintaviranomainen joutuu teettämään monimutkaisen digitaalisen kysymyksen perusteellisen, riippumattoman tai toistettavissa olevan tarkastelun, LanCologne tukee sitä asiallisella ja tuloksesta riippumattomalla tutkimuksella. Keskiössä on konkreettisen tutkintakysymyksen luotettava ratkaisu – mukaan lukien vastakkaiset havainnot, todistusvoiman rajat ja tekninen todennettavuus.
Oikeudellinen kehys
Tutkinnan johtaminen ja oikeudellinen arviointi kuuluvat edelleen toimivaltaisille rikostutkintaviranomaisille. Rikosprosessilain (StPO) 160 §:n mukaan syyttäjävirasto selvittää tosiseikat ja sen on otettava huomioon sekä syyllisyyttä tukevat että syyllisyyttä lieventävät seikat. Rikosprosessilain 161 § säätelee syyttäjäviraston yleistä tutkintavaltuutta; 163 § puolestaan poliisin tehtäviä rikostutkinnassa.
Asiantuntijoihin sovelletaan periaatteessa rikosprosessilain (StPO) 72 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä. Rikosprosessilain 161a §:n 1 momentin mukaan asiantuntijoiden on kutsusta saaputtava syyttäjänvirastoon ja annettava lausuntonsa. Rikosprosessilain 82 § säätelee lausunnon antamisen muodosta esitutkinnassa. Rikosprosessilain 78 § koskee tuomarin harjoittamaa asiantuntijan toiminnan ohjausta siltä osin kuin tuomarin ohjaus on asiaankuuluvaa.
Takavarikointi ja takavarikointitoimenpiteet perustuvat erityisesti rikosprosessilain (StPO) 94 ja 98 §:ään. Rikosprosessilain 110 §:n 3 momentti koskee sähköisten tallennusvälineiden tarkastamista ja sellaisten tietojen turvaamista, joilla voi olla merkitystä tutkinnan kannalta. Valtion viranomaistoimenpiteiden sallittavuudesta, laajuudesta ja määräämisestä päättävät yksinomaan toimivaltaiset rikostutkintaviranomaiset ja tuomioistuimet.
JVEG-lain 1 §:n 3 momentin mukaan poliisin tai muiden rikostutkintaviranomaisten toimeksianto tai etukäteen saatu syyttäjänviraston hyväksyntä vastaa palkkio-oikeudellisessa mielessä syyttäjänviraston toimeksiantoa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
LanCologne – Tietotekninen rikostekninen tutkimus rikostutkintaviranomaisille
Onko teillä digitaalinen kysymys? LanCologne auttaa teitä asiallisella ja puolueettomalla IT-rikostutkinnalla.
Tähän aiheeseen liittyen
- Wie werden Dateihashes in größeren Ermittlungsverfahren eingesetzt?
- Wie werden doppelte Datenbestände in Ermittlungen sinnvoll reduziert?
- Wie werden Extraktionsgrenzen eines forensischen Datensatzes dokumentiert?
- Wie wird geprüft, ob ein forensischer Parser eine Datenstruktur korrekt interpretiert hat?