Tietotekninen rikostekninen tutkimus · Tutkintaviranomaiset

Wie wird eine unvollständige Ereigniskette rekonstruiert?

Nicht jede Station eines digitalen Vorgangs hinterlässt dauerhaft Spuren.

Miksi tämä kysymys on tärkeä tutkintaviranomaisille

Edistyneissä tutkimuskysymyksissä on harvoin kyse pelkästään siitä, onko tiettyä esinettä olemassa. Ratkaisevaa on, onko tekninen tulkinta luotettava, mitä vastahypoteeseja on olemassa ja mitä johtopäätöksiä olemassa olevasta aineistosta ei juuri nyt saa tehdä.

Tekninen tutkimuslähestymistapa

Wir identifizieren vorhandene Fixpunkte, erwartbare Zwischenereignisse und alternative Abläufe und markieren fehlende Glieder ausdrücklich.

Missä todistusraja kulkee

Eine rekonstruierte Kette darf nicht so dargestellt werden, als seien alle Zwischenschritte direkt beobachtet worden.

Miksi LanCologne?

LanCologne:tä ei käytetä monimutkaisissa rikostutkinnoissa vahvistamaan olemassa olevaa epäilyhypoteesia mahdollisimman tehokkaasti. Sen tehtävänä on tutkia konkreettista teknistä kysymystä riippumattomasti ja arvioida sekä syyllisyyttä tukevia että syyttömyyttä tukevia havaintoja samojen ammatillisten kriteerien perusteella.

Tietokanta dokumentoidaan yksiselitteisesti. Siltä osin kuin se on teknisesti mahdollista, analysointi suoritetaan todennetuista varmuuskopioista tai sopivista työkopioista. Päätöksenteon kannalta merkittävien havaintojen osalta emme luota pelkästään automaattisesti luotuihin raportteihin. Alkuperä, muodostumislogiikka ja järjestelmäkonteksti tarkistetaan; tarvittaessa validointi suoritetaan primaaritietojen perusteella tai toisella asiantuntijatasolla sopivalla menetelmällä.

Erityisesti monimutkaisissa tilanteissa on ratkaisevan tärkeää erottaa toisistaan laitteeseen, tiliin, istuntoon, käyttäjän toimintaan ja luonnolliseen henkilöön liittyvät seikat. Samoin tehdään ero positiivisen havainnon, pelkkän yhteensopivuuden, todisteiden puuttumisen ja teknisen poissulkemisen välillä.

Tulokset dokumentoidaan siten, että tutkijat ja syyttäjät voivat ymmärtää niiden keskeisen sisällön ilman erityisiä rikosteknisiä tietoja. Samalla tekniset perusteet dokumentoidaan toistettavalla tavalla, jotta muut rikostekniset asiantuntijat, puolustus ja tuomioistuin voivat tarkistaa ne myöhemmin.

Tutkintamääräyksestä luotettavaan todistukseen

1Määriteltävä tarkasti tutkintakysymys ja tekninen tutkimustehtävä.

2Muotoile raskauttava hypoteesi, vapauttavat vastahypoteesit ja mahdolliset tekniset vaihtoehtoiset selitykset.

3Todistusaineisto, lähtötiedot, eheys ja tunnetut puutteet on dokumentoitava.

4Määritä asiaankuuluvat ensisijaiset lähteet, laitteet, tilit, Server- ja pilvipalveluiden viittaukset.

5Tutkia päätöksenteon kannalta merkityksellisiä artefakteja niiden synty- ja järjestelmäkontekstissa.

6Kriittisten löydösten osalta on vahvistettava jäsennimen ja työkalun tulokset riippumattomasti.

7Ratkaistaan aika-, synkronointi- ja versio-ongelmat läpinäkyvästi tai dokumentoidaan ne jäljellä olevana epävarmuutena.

8Arvioi syyllisyyttä tukevat ja syyttömyyttä tukevat löydökset samanlaisen ammatillisen mittapuun perusteella.

9Mainitse nimenomaisesti tulosten rajoitukset, tietojen puutteet ja mahdolliset vaihtoehtoiset selitykset.

10Vastaa tutkimuskysymykseen ymmärrettävästi ja varmista, että vastaus on teknisesti todennettavissa.

Syyllistävät, vapauttavat ja avoimet löydökset

Tutkimuksen tulos jätetään avoimeksi. Jos useat luotettavat lähteet tukevat tutkimuksen olettamusta, niiden välinen tekninen yhteys selitetään. Jos on olemassa vastakkaisia havaintoja tai teknisesti pätevä vaihtoehtoinen selitys, ne dokumentoidaan tasavertaisesti. Jos aineisto ei ole riittävä, jäljelle jäävä todistamattomuus mainitaan nimenomaisesti.

Toistettavuus ja myöhempi oikeudellinen tarkastelu

Keskeinen viesti muotoillaan tutkijoille ja syyttäjille ymmärrettävällä tavalla. Samalla tutkimuksen kannalta merkitykselliset tekniset perusteet dokumentoidaan siten, että toinen pätevä tietotekniikan rikostekninen asiantuntija voi jäljittää keskeiset havainnot saman tietopohjan avulla. Tämä helpottaa myöhempiä kyselyjä, uudelleentarkastuksia ja mahdollista oikeudellista todisteiden esittämistä.

LanCologne riippumattomana ulkoisena IT-rikostutkinnan asiantuntijana

Kun rikostutkintaviranomainen joutuu teettämään monimutkaisen digitaalisen kysymyksen perusteellisen, riippumattoman tai toistettavissa olevan tarkastelun, LanCologne tukee sitä asiallisella ja tuloksesta riippumattomalla tutkimuksella. Keskiössä on konkreettisen tutkintakysymyksen luotettava ratkaisu – mukaan lukien vastakkaiset havainnot, todistusvoiman rajat ja tekninen todennettavuus.

Oikeudellinen kehys

Tutkinnan johtaminen ja oikeudellinen arviointi kuuluvat edelleen toimivaltaisille rikostutkintaviranomaisille. Rikosprosessilain (StPO) 160 §:n mukaan syyttäjävirasto selvittää tosiseikat ja sen on otettava huomioon sekä syyllisyyttä tukevat että syyllisyyttä lieventävät seikat. Rikosprosessilain 161 § säätelee syyttäjäviraston yleistä tutkintavaltuutta; 163 § puolestaan poliisin tehtäviä rikostutkinnassa.

Asiantuntijoihin sovelletaan periaatteessa rikosprosessilain (StPO) 72 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä. Rikosprosessilain 161a §:n 1 momentin mukaan asiantuntijoiden on kutsusta saaputtava syyttäjänvirastoon ja annettava lausuntonsa. Rikosprosessilain 82 § säätelee lausunnon antamisen muodosta esitutkinnassa. Rikosprosessilain 78 § koskee tuomarin harjoittamaa asiantuntijan toiminnan ohjausta siltä osin kuin tuomarin ohjaus on asiaankuuluvaa.

Takavarikointi ja takavarikointitoimenpiteet perustuvat erityisesti rikosprosessilain (StPO) 94 ja 98 §:ään. Rikosprosessilain 110 §:n 3 momentti koskee sähköisten tallennusvälineiden tarkastamista ja sellaisten tietojen turvaamista, joilla voi olla merkitystä tutkinnan kannalta. Valtion viranomaistoimenpiteiden sallittavuudesta, laajuudesta ja määräämisestä päättävät yksinomaan toimivaltaiset rikostutkintaviranomaiset ja tuomioistuimet.

JVEG-lain 1 §:n 3 momentin mukaan poliisin tai muiden rikostutkintaviranomaisten toimeksianto tai etukäteen saatu syyttäjänviraston hyväksyntä vastaa palkkio-oikeudellisessa mielessä syyttäjänviraston toimeksiantoa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Wie wird eine unvollständige Ereigniskette rekonstruiert?+

Edistyneissä tutkimuskysymyksissä on harvoin kyse pelkästään siitä, onko tiettyä esinettä olemassa. Ratkaisevaa on, onko tekninen tulkinta luotettava, mitä vastahypoteeseja on olemassa ja mitä johtopäätöksiä olemassa olevasta aineistosta ei juuri nyt saa tehdä.

Miten tällainen tekninen tutkimus käytännössä toteutetaan?+

Wir identifizieren vorhandene Fixpunkte, erwartbare Zwischenereignisse und alternative Abläufe und markieren fehlende Glieder ausdrücklich.

Antaako tutkimus aina yksiselitteisen syyllisyyttä tai syyttömyyttä tukevan tuloksen?+

Eine rekonstruierte Kette darf nicht so dargestellt werden, als seien alle Zwischenschritte direkt beobachtet worden.

Onko tälle lainsäädännöllistä perustaa?+

Tutkinnan johtaminen ja oikeudellinen arviointi kuuluvat edelleen toimivaltaisille rikostutkintaviranomaisille. Rikosprosessilain (StPO) 160 §:n mukaan syyttäjävirasto selvittää tosiseikat ja sen on otettava huomioon sekä syyllisyyttä tukevat että syyllisyyttä lieventävät seikat. Rikosprosessilain 161 § säätelee syyttäjäviraston yleistä tutkintavaltuutta; 163 § puolestaan poliisin tehtäviä rikostutkinnassa. Asiantuntijoihin sovelletaan periaatteessa rikosprosessilain 72 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä. Rikosprosessilain 161a §:n 1 momentin mukaan asiantuntijoiden on kutsusta saapuva syyttäjänvirastoon ja annettava lausuntonsa. Rikosprosessilain 82 § säätää asiantuntijalausunnon antamisen muodosta esitutkinnassa. Rikosprosessilain 78 § koskee tuomarin harjoittamaa asiantuntijan toiminnan ohjausta siltä osin kuin tuomarin ohjaus on aiheellista. Takavarikointi ja takavarikointimääräys perustuvat erityisesti rikosprosessilain 94 ja 98 §:iin. Rikosprosessilain 110 §:n 3 momentti koskee sähköisten tallennusvälineiden tarkastamista ja sellaisten tietojen turvaamista, joilla voi olla merkitystä tutkinnan kannalta. Viranomaistoimenpiteiden sallittavuudesta, laajuudesta ja määräämisestä päättävät yksinomaan toimivaltaiset rikostutkintaviranomaiset ja tuomioistuimet. JVEG-lain 1 §:n 3 momentin mukaan poliisin tai muiden rikostutkintaviranomaisten käyttäminen syyttäjänviraston toimeksiannosta tai sen etukäteen antamalla hyväksynnällä on palkkio-oikeudellisesti rinnastettavissa syyttäjänviraston käyttämään asiantuntijaan.