IT-rikostutkinta · Yritykset

Wie kann ein Unternehmen prüfen lassen, ob Daten über private E-Mail-Adressen versandt wurden?

Unternehmensdateien können als Anhang oder über Freigabelinks an private Adressen übertragen worden sein.

Pyydä sitoumukseton tarjous

Miksi tämä kysymys on tärkeä yritykselle

Mahdollisissa tietovuodoissa on usein kyse merkittävistä taloudellisista arvoista, asiakassuhteista, kehitystiedosta tai kilpailueduista. Luotettavassa tutkimuksessa on siksi selvitettävä tarkasti, mitä tietojen siirtoja on tosiasiallisesti tapahtunut, ilman että epäilyä pidetään jo sinänsä oikeudenloukkauksena.

Tekninen tutkimuslähestymistapa

Wir prüfen rechtmäßig verfügbare Unternehmens-Mail-, Endpoint-, Proxy-, Browser- und Dateiinformationen gezielt auf die konkrete Beweisfrage.

Missä todistusraja kulkee

Private Kommunikation ist besonders sensibel. Die Untersuchung muss auf erforderliche Daten und einen tragfähigen rechtlichen Rahmen begrenzt bleiben.

Miksi LanCologne?

Epäily tietojen viemisestä tai luottamuksellisten yritystietojen katoamisesta voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja oikeudellisia seurauksia. Juuri tästä syystä tutkimusta ei saa aloittaa halutusta lopputuloksesta käsin.

LanCologne muuntaa tapahtumaketjun aluksi konkreettisiksi teknisiksi todistuskysymyksiksi: Mitkä tiedostot tai tietokannat ovat kyseessä? Onko niitä todella avattu, kopioitu, viety, arkistoitu tai siirretty? Mikä tekninen siirtoreitti on todistettavissa? Milloin tämä tapahtui? Mikä laite-, tili- tai istuntokonteksti on todistettavissa?

Tässä yhteydessä teemme tiukan eron pääsyn mahdollisuuden, tosiasiallisen pääsyn, kopioinnin ja onnistuneen siirron välillä. Näitä käsitteitä sekoitetaan käytännössä usein keskenään, vaikka ne kuvaavat teknisesti erilaisia tosiasioita.

Keskeiset havainnot tarkistetaan mahdollisuuksien mukaan primaaritietojen perusteella ja verrataan riippumattomiin lähteisiin. Automaattista hälytystä, työkaluraporttia tai yksittäistä aikaleimaa ei hyväksytä todisteeksi ilman tarkistusta.

Myös tavanomaisia vaihtoehtoisia selityksiä tutkitaan. Siirtoprosessit, projektiarkistot, varmuuskopiot, synkronointi, ohjelmistopäivitykset tai sallittu pilvipalvelujen käyttö voivat jättää jälkiä, jotka vaikuttavat epäilyttäviltä ilman asiayhteyttä. Vasta kun tällaiset selitykset on rajattu tietojen perusteella, on mahdollista tehdä luotettava tekninen arviointi.

LanCologne:n osalta myös negatiivinen tulos on täydellinen tutkimustulos. Jos väitettyä tietojen siirtoa ei voida vahvistaa, tämä dokumentoidaan samalla tavalla kuin todistettavissa oleva siirto.

Toimintatapamme

Liikesalaisuus on oikeudellinen luokitus – tietojen siirto on tekninen todistuskysymys

Voimme selvittää tai rajata, mitkä tiedostot olivat olemassa, mitä teknisiä suojausmekanismeja oli käytössä ja mitkä käyttö-, kopiointi- tai siirtotoimet ovat todistettavissa. Se, täyttääkö kyseinen tieto liikesalaisuuden edellytykset ja oliko toimi luvaton tai lainvastainen, arvioidaan erikseen oikeudelliselta kannalta.

Ei ennakkoarvioita – edes silmiinpistävien siirtokuvioiden kohdalla

Poikkeuksellisen suuri tiedostojen käyttö, USB-liitäntä tai pilvipalveluun kirjautuminen voivat olla syy lisätutkimuksiin, mutta ne eivät vielä ole lopullinen johtopäätös. Myös vaihtoehtoisia työnkulkuja tutkitaan. Jos useita selityksiä on edelleen mahdollisia, tätä epävarmuutta ei korvata oletuksella.

Miksi LanCologne koskee tietojen siirtoa ja liikesalaisuuksia?

LanCologne ei tee tutkimuksia vahvistaakseen ennalta määriteltyä epäilyä. Vastaamme konkreettiseen tekniseen todistusaineistokysymykseen, dokumentoimme perustana olevat primaaritiedot ja nimeämme yhtä selkeästi myös sen, mitä ei voida todistaa. Näin johto ja lakiosasto saavat tosiasioihin perustuvan pohjan, joka kestää myös myöhemmän asiantuntijoiden suorittaman tarkistuksen.

Työntekijöitä koskevissa asioissa BDSG:n 26 § on keskeinen lähtökohta. Rikosten paljastamiseksi BDSG:n 26 §:n 1 momentti edellyttää muun muassa dokumentoitavia tosiseikkoja, välttämättömyyttä ja oikeasuhteisuutta; työntekijän suojeltava etu ei saa olla painavampi. Lisäksi sovelletaan GDPR:n periaatteita, erityisesti laillisuutta, käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia.

Liikesalaisuuksien osalta GeschGehG-laki on keskeinen. GeschGehG:n 2 §:n 1 momentin mukaan kaikki luottamuksellinen tieto ei riitä: tiedolla on oltava muun muassa taloudellista arvoa, koska se ei ole yleisesti tiedossa tai helposti saatavilla, sen on oltava olosuhteisiin nähden asianmukaisten salassapitotoimenpiteiden kohteena ja salassapidolle on oltava perusteltu intressi.

Saksan liikesalaisuuksien suojelulain (GeschGehG) 4 § kieltää tietyissä olosuhteissa muun muassa liikesalaisuuden sisältävien tai siitä johtuvien sähköisten tiedostojen luvattoman käytön, luvattoman anastamisen tai luvattoman kopioinnin. Myös tiedostojen käyttö ja julkistaminen voivat olla kiellettyjä. IT-rikostutkija ei päätä, täyttääkö teknisesti todistettu tapahtuma oikeudelliset tunnusmerkit.

Ilmoittajien suojelulaki sisältää lisäksi poikkeuksia. 5 §:ssä mainitaan erityisesti tietyt toimet oikeutettujen etujen suojaamiseksi, mukaan lukien tietyin edellytyksin laittomien toimien tai ammatillisen tai muun väärinkäytöksen paljastaminen. Lisäksi ilmiantajien suojelulaki voi olla sovellettavissa. HinSchG:n 6 § säätelee tietyin edellytyksin liikesalaisuuksien luovuttamista tai paljastamista suojattujen ilmoitusten yhteydessä. Tietovuodon epäilyä ei siis saa automaattisesti rinnastaa laittomaan salaisuuden loukkaamiseen.

GeschGehG-laki säätää todettujen oikeudenloukkausten yhteydessä mahdollisista siviilioikeudellisista vaatimuksista, joihin kuuluvat loukkausten poistaminen ja niiden lopettaminen (§ 6), muut toimenpiteet § 7:n mukaisesti, tietyt tiedonsaantioikeudet § 8:n mukaisesti sekä vahingonkorvaus § 10:n mukaisesti. Kussakin yksittäistapauksessa on oikeudellisesti selvitettävä, mitä vaatimuksia voidaan esittää. Tietotekninen rikostekninen tutkimus tarjoaa tähän vain teknisen tosiasiapohjan.

Siltä osin kuin työntekijöiden valvontaan käytetään teknisiä laitteita, myös työneuvoston osallistumisoikeudet, erityisesti BetrVG:n 87 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaiset, voivat olla merkityksellisiä. Konkreettinen sallittavuus selvitetään ennen tutkimuksen aloittamista toimivaltaisten yrityksen sisäisten ja oikeudellisten tahojen toimesta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

🔗 Aiheeseen liittyvät aiheet