IT-rikostutkinta · Yritykset
Miten yritys voi tutkia compliance-epäilyä IT-rikostutkinnan keinoin ilman, että se ennakoi tulosta?
Compliance-Verdachtsfälle – etwa Interessenkonflikte, manipulierte Abrechnungen oder Umgehung von Freigabeprozessen – hinterlassen Spuren in E-Mails, Dokumenten, ERP-Systemen und Zugriffsprotokollen. Die Untersuchung muss diese Spuren finden, ohne mehr Daten als nötig zu verarbeiten.
Miksi tämä kysymys on tärkeä yritykselle
Sisäiset tutkimukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, henkilöstöön liittyviä ja oikeudellisia seurauksia. Juuri tästä syystä on ensin selvitettävä, mikä konkreettinen tekninen seikka on tarkoitus todistaa tai kumota. Mahdollisimman suuri tietomäärä ei ole laadun merkki; ratkaisevaa on asianmukainen, rajattu ja jäljiteltävä tutkimus.
Technischer Hintergrund
Verhältnismäßigkeit ist der Kern: Statt alle Postfächer zu durchsuchen, wird mit Zeiträumen, Personen, Stichworten und Metadaten eingegrenzt. Treffer werden im Kontext geprüft. Entlastende Befunde werden genauso dokumentiert wie belastende.
Relevante Spuren und Datenquellen
- E-Mail-Metadaten und zielgerichtete Inhalte
- Dokumenten-Metadaten und Versionsstände (SharePoint, Dateiserver)
- ERP- und Buchhaltungsprotokolle (Änderungen, Freigaben)
- Anmelde- und Zugriffsprotokolle
Grenzen
- Absichten lassen sich aus Daten nicht ablesen – nur Handlungen und Zusammenhänge.
- Fehlen Protokolle in Fachanwendungen, sind Änderungen ggf. nicht zuordenbar.
Mögliche Ergebnisse
- Belegte oder widerlegte Einzelvorwürfe
- Zeitlinie relevanter Vorgänge
- Dokumentation des Prüfumfangs
Miksi LanCologne?
Interne Untersuchungen sind besonders sensibel, weil wirtschaftliche Interessen des Unternehmens, Persönlichkeitsrechte von Beschäftigten, Datenschutz, betriebliche Mitbestimmung und mögliche spätere Rechtsverfahren gleichzeitig berührt sein können. LanCologne beginnt deshalb nicht mit einer möglichst umfassenden Durchsuchung der IT.
So gehen wir vor
- Festlegung von Fragestellung, Personen, Zeitraum und Suchkriterien mit Compliance und Rechtsberatung.
- Sicherung der relevanten Quellen.
- Gestufte Auswertung: zuerst Metadaten, dann gezielt Inhalte.
- Bericht mit Befunden, Gegenbefunden und Grenzen.
Ei ennakkoarviointia – edes silloin, kun epäily on sisäisesti jo vahvistunut
Yritys voi jo organisaation tai lainsäädännön perusteella pitää tilannetta selväksi epäilytapauksena. Tekninen tutkimus jättää kuitenkin lopputuloksen avoimeksi. Dokumentoimme myös havainnot, jotka ovat ristiriidassa epäilyn kanssa, ja mainitsemme nimenomaisesti, jos väitettyä tekoa ei voida todistaa saatujen tietojen perusteella.
Tekninen arvio ja oikeudellinen arvio pysyvät erillään
IT-rikostutkinta voi esimerkiksi todeta, että tietty tili on vienyt tiedoston, että laite oli yhteydessä verkkoon tiettynä ajankohtana tai että viesti on teknisesti lähetetty. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, kuka luonnollinen henkilö on toiminut, oliko toiminta sallittua tai mitä työ-, siviili- tai rikosoikeudellisia seuraamuksia siitä aiheutuu.
LanCologne tarjoaa riippumatonta teknistä tukea lakiasiainosastolle ja johdolle
LanCologne:tä ei pyydetä vahvistamaan toivottua tulosta teknisesti. Meidän tehtävämme on vastata konkreettiseen todistusaineistoon liittyvään kysymykseen objektiivisesti käytettävissä olevien digitaalisten jälkien perusteella. Tutkimuksen on oltava jäljitettävissä myös silloin, kun vastapuoli, tuomioistuin tai toinen pätevä IT-rikostutkija tarkastaa sen myöhemmin kriittisesti.
Oikeudellinen kehys
Työntekijöiden tietojen osalta BDSG:n 26 § on keskeinen lainsäädännöllinen viitekohta. BDSG:n 26 §:n 1 momentti sallii työntekijöiden henkilötietojen käsittelyn työsuhteen tarkoituksiin siinä mainituin edellytyksin. Rikosten paljastamiseksi säännöksessä edellytetään erityisesti dokumentoitavia tosiseikkoja, käsittelyn välttämättömyyttä ja oikeasuhteisuutta; työntekijän suojeltava etu ei saa olla painavampi. BDSG:n 26 §:n 6 momentti ei vaikuta etujärjestöjen osallistumisoikeuksiin.
Lisäksi sovelletaan GDPR:n periaatteita, erityisesti 5 artiklan mukaisia laillisuuden, käyttötarkoituksen rajoittamisen ja tietojen minimoinnin periaatteita sekä 6 artiklan mukaista vaatimusta vankasta oikeusperustasta. Erityisten henkilötietoryhmien osalta on lisäksi noudatettava GDPR:n 9 artiklaa ja tarvittaessa BDSG:n 26 §:n 3 momenttia.
Teknisten laitteiden osalta, jotka on tarkoitettu työntekijöiden käyttäytymisen tai suorituskyvyn seurantaan, BetrVG:n 87 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään työpaikkaneuvoston myötäpäätösoikeudesta, ellei asiasta ole säädetty laissa tai työehtosopimuksessa. MDM-, EDR-, DLP-, lokitallennus- ja vastaavien järjestelmien osalta on siksi tarkasteltava kunkin järjestelmän konkreettista toteutusta.
Ilmoitusten osalta, jotka tehdään ilmoittajien suojelusta annetun lain nojalla, erityisesti § 8 HinSchG on merkityksellinen. Luottamuksellisuusvelvoite suojaa paitsi ilmoittajan henkilöllisyyttä myös henkilöitä, jotka ovat ilmoituksen kohteena, sekä muita ilmoituksessa mainittuja henkilöitä. HinSchG:n 9 § sisältää lakisääteisiä poikkeuksia salassapitovelvollisuudesta. HinSchG:n 36 § kieltää kostotoimenpiteet ja sisältää siinä mainituin edellytyksin todistustaakan säännön.
Liikesalaisuuksien osalta sisäisessä tutkinnassa ilmoitusta ei saa automaattisesti käsitellä salaisuuden paljastamisena. Lain 5 § sisältää poikkeuksia 4 §:n kieltoihin, muun muassa tietyin edellytyksin laittomien tekojen tai ammatillisen tai muun väärinkäytöksen paljastamiseksi sekä työntekijöiden edustajille tehtävien välttämättömien ilmoitusten osalta.
Jos myöhemmin käynnistyy siviilioikeudenkäynti, ZPO:ssa tunnustetaan muun muassa silmämääräisen todistuksen käyttö; ZPO:n 371 §:n 1 momentti sääntelee nimenomaisesti tapausta, jossa todisteena on sähköinen asiakirja. Asiantuntijatodistukseen sovelletaan ZPO:n 402 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä. Rikosoikeudenkäynnissä tuomioistuin määrittää todisteiden keräämisen laajuuden rikosprosessilain (StPO) mukaisesti; erityisesti rikosprosessilain 244 § säätelee tutkintaperiaatetta ja todistepyyntöjä. Nämä menettelylliset säännökset eivät kuitenkaan tee yksityisesti tilatusta tietoteknisestä rikosteknologisesta raportista automaattisesti oikeudellista asiantuntijalausuntoa.
LanCologne tarjoaa teknistä asiantuntijapalvelua, ei oikeudellista neuvontaa. Tutkintatoimenpiteen konkreettinen sallittavuus, työlainsäädännölliset seuraukset, oikeudenkäyntistrategia ja rikosoikeudellinen arviointi kuuluvat toimivaltaisten oikeudellisten neuvonantajien, viranomaisten ja tuomioistuinten toimivaltaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Weiterführende Themen
LanCologne – Tietotekniikan rikostekninen tutkimus yrityksille
Onko teillä digitaalinen kysymys? LanCologne auttaa teitä asiallisella ja puolueettomalla IT-rikostutkinnalla.
Tähän aiheeseen liittyen
- Miten sisäisessä tutkinnassa voidaan teknisesti varmistaa ilmoittajan luottamuksellisuus?
- Miten yritys voi estää sen, että IT-rikostutkinta muuttuu itse kostotoimenpiteeksi ilmiantajaa kohtaan?
- Miten yritys voi tutkia mahdollisesti virheellisen sisäisen ilmoituksen ilman, että se kiistää liian hätäisesti ilmoittajan suojan?
- Miten yritys voi suojata syytettyjen ja muiden mainittujen henkilöiden henkilöllisyyttä sisäisissä tutkimuksissa?