Tietotekniikan rikostekninen tutkimus · Tuomioistuimet
Voidaanko selvittää, onko tiedostoa todella avattu tai käytetty?
Se, että tiedosto on tietokoneella, ei todista, että joku olisi katsonut sitä. Jopa merkintä „viimeksi käytetty“ -luettelossa voi muodostua eri tavoin sovelluksesta riippuen.
Jotta voidaan selvittää, onko tiedostoa todella avattu tai käytetty, on siksi tarkasteltava useita mahdollisia jälkiä. Näitä ovat sovelluksiin liittyvät historiatiedot, viimeksi käytetyt asiakirjat, esikatselutiedot, käyttöjärjestelmän lokit, väliaikaiset tiedostot, tiedostojärjestelmän toiminnot ja tarvittaessa sovelluksen sisäinen sisältö.
Erotamme tässä yhteydessä johdonmukaisesti toisistaan seuraavat tilanteet: „tiedosto oli olemassa“, „ohjelma viittasi tiedostoon“ ja „konkreettinen käyttö on teknisesti riittävällä tavalla todistettu“.
Itse todistuskysymys
Minkälaista todistusvoimaa avausartefaktilla voi olla?
Tiedon merkitys riippuu siitä, miten artefakti on teknisesti syntynyt. Järjestelmän sisäinen viittaus voi esimerkiksi olla syntynyt todellisen käyttäjän toimesta, automaattisen indeksoinnin seurauksena tai taustalla toimivan ohjelman avulla.
Siksi tarkastelemme esineen syntyyn liittyvää logiikkaa ja etsimme täydentäviä jälkiä samalta ajanjaksolta. Vasta kun väitetty tapahtumaketju käy johdonmukaisesti ilmi useista lähteistä, tehdään vahvempi johtopäätös.
Missä todistusraja kulkee
Kaikki sovellukset eivät jätä luotettavaa todistetta tiedoston avaamisesta. Tällaisen jäljen puuttuminen ei siis sinänsä todista, että tiedostoa ei olisi koskaan avattu.
Miksi LanCologne?
Oikeudellisissa toimeksiannoissa meille ei ole ratkaisevaa, mikä analysointiohjelma näyttää osuman ensimmäisenä. Ratkaisevaa on, voidaanko todistekysymykseen vastata asiantuntemuksen perusteella ja kestääkö tämä vastaus riippumattoman tarkastelun.
Työskentelemme tuloksesta riippumatta, dokumentoimme ratkaisevien havaintojen alkuperän ja tarkastelemme vaihtoehtoisia teknisiä selityksiä. Varsinainen arviointi suoritetaan periaatteessa rikosteknisellä kopiolla tai todistusvoimaisesti tallennetulla aineistolla. Alkuperäisiä aineistoja ei tutkita suoraan ilman välttämätöntä syytä. Jos reaaliaikaiset toimenpiteet ovat teknisesti välttämättömiä, niiden seurauksena mahdollisesti syntyvät muutokset dokumentoidaan nimenomaisesti.
Ratkaisevat tulokset tarkistetaan kysymyksestä riippuen joko toisella asialle sopivalla menetelmällä tai suoraan perustana olevien raakatietojen perusteella. Tähän käytettävät työkalut riippuvat todistusaineistosta ja kysymyksestä. Ratkaisevia tekijöitä ovat menetelmän sopivuus, ammatillinen tunnustaminen ja jäljitettävyys – ei tuotemerkki.
Asiantuntijalausunnossamme erotetaan toisistaan tosiseikat, tekninen arviointi ja jäljellä oleva epävarmuus. Negatiivisen tuloksen perustelut esitetään yhtä huolellisesti kuin positiivisen tuloksenkin.
Näin toimimme tuomioistuimen antamien toimeksiantojen yhteydessä
Toimintatapamme – oikeuden määräyksestä vastaukseen
Tarkistamme ensin, kuuluuko kysymys asiantuntemusalueeseemme, mihin tosiseikkoihin tuomioistuin perustuu ja ovatko toimeksiannon sisältö tai laajuus yksiselitteiset. Jos asiassa on epäselvyyksiä, tuomioistuin pyytää selvennystä. Tämä on ZPO:n 404a §:n ja 407a §:n mukaista.
Mahdolliset syyt, jotka saattaisivat herättää epäilyjä puolueettomuudesta, tarkastellaan ennen asiallisen tutkinnan aloittamista ja ilmoitetaan tarvittaessa tuomioistuimelle.
Laitteet, tietovälineet, varmuuskopiot ja toimitetut tiedostot tunnistetaan ja dokumentoidaan. Tutkimuksen tilanne kirjataan ylös.
Siltä osin kuin se on teknisesti mahdollista, laaditaan rikostekninen kopio tai rikostekninen kuvantaminen. Hash-arvot ja muut eheystarkastukset auttavat tunnistamaan aineiston yksiselitteisesti. Alkuperäinen aineisto säilytetään myöhempiä tarkastuksia varten.
Määritämme, mitkä jäljet tukisivat väitettyä tapahtumaa, mitkä vastakkaiset havainnot ovat mahdollisia ja mitkä vaihtoehtoiset tekniset selitykset on tutkittava.
Tutkimuksen kohteena ovat ainoastaan ne todisteet, joilla on asiantuntijamielessä merkitystä todistuskysymyksen kannalta. Automaattisia osumia ei hyväksytä tarkistamatta.
Päätöksenteon kannalta merkittävät havainnot tarkistetaan – tarpeen mukaan – toisella tunnustetulla menetelmällä, toisesta teknisestä näkökulmasta tai suoraan raakatietojen perusteella.
Tarkastelemme nimenomaisesti, mitä päätelmiä tiedoista ei saa tehdä. Mainitsemme puuttuvat tiedot, mahdollisen tietojen poistamisen, tekniset rajoitukset, epätäydelliset poiminnat tai ristiriitaiset jäljet.
Lopullinen vastaus perustuu dokumentoituihin havaintoihin. Sitä ei muotoilla vahvemmin kuin mitä tiedot sallivat.
Pääteksti on ymmärrettävää myös niille, jotka eivät ole tietotekniikan rikostutkijoita. Tekninen liite sisältää tiedot, joita riippumaton tietotekniikan rikostutkija tarvitsee asiantuntijatarkastusta tai vastalausuntoa varten.
Oikeudellinen kehys
ZPO:n 403, 404a, 407a ja 411 §; ZPO:n 286 §.
Asiantuntija toimittaa asiantuntijaperustan. Oikeudellinen arviointi ja lopullinen todisteiden arviointi ovat edelleen tuomioistuimen tehtävä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
LanCologne – Tietotekninen rikostekninen tutkimus tuomioistuimille
Tarvitsetteko riippumattoman teknisen tutkimuksen oikeudelliseen todistekysymykseen? LanCologne tutkii digitaalisia jälkiä objektiivisesti, läpinäkyvästi ja toistettavasti. Dokumentoimme sekä positiiviset löydökset että todisteiden puuttumisen ja tekniset rajoitukset siten, että johtopäätös on tuomioistuimen kannalta ymmärrettävä ja riippumattoman IT-rikostutkijan kannalta ammatillisesti todennettavissa.
Tähän aiheeseen liittyen
- Voidaanko selvittää, onko tiedostoa vain katsottu vai onko sitä todella muokattu?
- Minkälaista todistusvoimaa luonnoksilla, automaattisesti tallennetuilla tiedostoilla ja väliaikaisilla asiakirjoilla on?
- Voidaanko tiedosto liittää tiettyyn ohjelmaan, jolla se on luotu?
- Voidaanko selvittää, onko asiakirja viety toisesta tiedostosta?